Pääsiäinen lantakuorrutteen alla

Päivää!

Pääsiäisen lomitushommat ovat nyt takana päin ja minulla on varsinaista lomaa vielä tämä yksi päivä. Aikaisemmin hiukan pelkäsin, kuinka jaksan uupumukseltani hoitaa eläimet ja ennen kaikkea sitä, kuinka jalkani kestää sen. Minä ja 17-vuotias pikkuveljeni siis hoidimme pääsiäisen ajan kototilamme karjaa, 15 lypsylehmää ja 12 hiehoa ja vasikkaa. Minä hoidin lypsyn ja autoin ruokinnassa ja pikkuveljeni hoiti sitten väki- ja karkearehut lemmujen eteen, loi sonnat ja turvetti eläinten aluset. Kotonavettamme ei siis ole mikään kaikkein modernein tuotantorakennus, lypsyt hoidetaan tottakai koneella ja osa lannanpoistosta on koneellistettu, mutta kaikki muu hoidetaan käsipelein, yksi rankimmista käsipelein tehtävistä hommista on ruokinta. Säilörehehun kärrääminen kottikärryllä 27 eläimen eteen ei ole ihan kaikista kevyintä hommaa.. Joten kuntoiltua tuli, nyt onkin sitten kaikki lihakset kipeinä.

Vastuu oli aika huima, kyseessä on kuitenkin  isäni koko elinkeino. Kaikki sujui kuitenkin onneksi hyvin, kaikki eläimet säilyivät terveinä, kukaan ei karannut, mitään ei särkynyt ja oma jalkanikaan ei mennyt ainakaan pahemmaksi. Itselleni tämä navettalomitus oli lähinnä terapiaa. Ehkä kaupunkilaisten on vaikea ymmärtää sitä, kuinka joku voi nauttia siitä, kun pääsee navettaan hikoilemaan ja kierimään paskassa, saamaan naamalleen hännänhuiskaisuja ja väistelemään sorkkia ja sarvia. Minulle tuo kaikki on kuin toinen koti. Paikka, jossa voi täysin nollata ajatuksensa, lakata miettimästä niitä kaikkia tekemättömiä ryhmätöitä. Paikka, jossa ei edes voi ajatella mitään muuta, kuin sitä, mitä on juuri nyt tekemässä. Paikka, jossa ei ole muuta mahdollisuutta, kuin elää vain nykyhetkessä ja kuunnella eläimiä.

Opintopsykologini kanssa keskustelimme viimeksi siitä, mistä minä saan arkielämässäni lisää energiaa ja virtaa. En osannut heti silloin vastata kysymykseen, en ollut ikinä aikaisemmin edes miettinyt asiaa. Pienen pohdinnan jälkeen tulin siihen tulokseen, että saan lisää voimaa onnistumisen kokemuksista. Tänä viikonloppuna koin todella onnistuneeni. Minä jaksoin! Minusta on tähän hommaan! :) Olen aika ylpeä itsestäni.

Sitten päivän toisiin uutisotsikoihin. Muistatteko, kun ennen pääsiäistä suunnittelin kaivelevani äitini virkkauslehtien arkistoista jotakin sopivia pitsiliinojen malleja, joita voisin soveltaa virkattuihin mattoihin? No, arkeologisia kaivauksia tuli todellakin tehtyä, ja tässä ovat ehdokkaat finaaliin:

(Kaikissa pitsiliinoissa on punaisella ympyröity se alue, jota suunnittelin mattoihini)

Ehdokas nro 1.

Diana virkkausmaailma nro. 5, malli 14

pal. vko 2009-45

Ehdokas nro 2.

Diana virkkausmaailma nro. 1, malli 9

pal. vko 2007-11

Ehdokas nro 3.

(hups, tämä olikin väärinpäin..)

 Lea virkkausideoita nro. 3, malli 78

pal. vko 2008-50

Ehdokas nro 4.

Diana virkkausmaailma nro. 6, malli 1

pal. vko 2010-01

Ehdokas nro 5.

Diana virkkausmaailma nro. 1, malli 14

pal. vko 2010-09

Vahvimmat suosikit itselleni näistä ovat numerot 2 ja 4. Tällä hetkellä voisin toteuttaa niistä vaikka molemmatkin. Ja toisaalta, mikä estää? Voihan tehdä molempiin Ikean mattoihin erilaiset päälliset, mallit muistuttavat kuitenkin sen verran toisiaan, että ne sopivat varmasti hyvin yhteen.

En muuten käsitä Diana virkkausmaailma-lehden numerointia. Lehtien kannessa siis ilmoitetaan ainoastaan lehden numero, ei edes lehden ilmestymisvuotta. En voi ymmärtää, kuinka toimitus kuvittelee ihmisten löytävän oikean lehden jonkin viittauksen perusteella, jossei lehtiä pysty edes kunnolla erottelemaan toisistaan. Ehdokkaat nro 2 ja 5 eivät siis ole samasta lehdestä, vaikka ne ovat molemmat lehden numerosta 1. Ilmeisesti ne ovat ilmestyneet eri vuosina, mutta koska lehdissä ei tosiaan ilmoiteta vuosinumeroita missään, on niitä täysin mahdoton eritellä. Pööh, eihän asia tosin minun ongelmani ole, mutta harmittaisi kyllä, jos pitäisi jotakin tiettyä mallia etsiä, eikä tietäisi edes minkä vuoden lehdestä puhutaan. Ainoa, josta itse keksin lehdet erottaa, on lehtien viivakoodissa oleva pal. vko, lieneekö palautusviikko, joka kertoo lehden myyjälle koska lehti pitää ottaa pois myynnistä? Sen kummemmin asiasta tietämättä ilmoitin kuitenkin pal. vko:t kuvien alla, mikäli joku tuntee tarvetta etsiä käsiinsä jotakin malleista..

Seuraava kuva ei liity mitenkään mattoihin, mutta virkkauksiin kyllä. Lehtiä selaillessani löysin nimittäin myös käsittämättömän kauniita reunapitsien malleja, joita luulen/kuvittelen vielä hyödyntäväni jossakin..

Lea virkkausideoita nro. 2, mallit 35 ja 36

pal. vko 2009-24

Entä jos sänkyyni tuleviin reunusröyhelöihin ei kirjoisikaan mitään, vaan sen sijaan virkkaisi tällaiset kauniit pitsit? Ideat jalostuvat..

Ps. pahoitteluni kuvanlaadusta, kämänen skanneri, nuhraantuneet lehdet ja paint (kotikoneella oleva ainoa kuvankäsittelyohjelma!) ei ole kovin kaunis yhdistelmä..