Päätöksiä ja lopputuloksia

Tein tänään raskaan päätöksen lopettaa harrastus, jonka kanssa olen puuhaillut lapsuudesta/nuoruudestani asti. Swappailu on nyt ohitse. Pitkään aikaan, oikeastaan viimeiseen vuoteen, ei ole ollut enää samanlaista intoa asiaan, kuin ennen. Käsityöharrastus on aika pitkälti syrjäyttänyt swappailun. Päätös tuntuu hyvinkin haikealta, tämän harrastuksen parissa olen kokenut ehkä eniten kokeilemisen ja keksimisen riemua, kuin missään muualla. Aikansa kutakin, ja minusta on kuitenkin reilumpaa jättää harrastus sellaisille, jotka oikeasti tekevät asian eteen jotakin. Ei ole kenenkään kannalta oikein, jos jonkun oma swappivihkonen pölyyntyy minun jemmoissani vain sen vuoksi, että en tiedä mitä harrastuksen kanssa tekisin. Ja kuka tietää, jos vaikka vanhemmalla iällä innostuisin uudelleen tästä ihanan inspiroivasta harrastuksesta.

Menneiden vuosien kunniaksi kerään tähän loppuun kuvia teoksistani viimeisiltä vuosilta (3-4 ensimmäiseltä swappailuvuodelta en edes omista kuvia).

Vuodelta 2005 ovat ensimmäiset kuvat swapeistani. Tuolloin myös aloin piirtämään itse kuvia swappeihin. Alla ensimmäinen kuvaamani swappi ja myös ensimmäinen swappi, jonka toteutin piirtämällä. Välineinä olivat lähinnä puuvärit.

2006 piirrustukseni olivat jopa hiukan sarjakuvahahmo-/mangamaisia. Musta kuulakärkikynä ja tussi olivat minulle pop-juttu tuona vuonna, käytin niitä kaikkien piirrustusteni ääriviivoissa, kuten alla olevissa kuvissakin.. Vesivärit alkoivat tulla välinerepertuaariini 2006.

Vuonna 2007 minulla oli rosoisten ihmisten, kantaottavien ja sanomallisten swappien kausi. 2007 piirrustus/maalausvälineistöni käyttö oli laajentunut pastelliliituihin ja erilaisiin maaleihin, sekoittelin ja yhdistelin niitä varsin ennakkoluulottomasti (ja typerästikin..). 2007-2008 oli muutenkin kaikkein tuottoliaisinta aikaa swappailuhistoriassani.

2008 (tai oikeastaan jo vuoden 2007 loppupuolella) hitiksi ponnahtivat lyijykynä, akryylimaalit ja musteet. Musiikki tuli hyvin tärkeäksi inspiraation lähteeksi. Deco-osallistumiset olivat paljon henkilökohtaisempia. En yrittänyt enää paasata maailmalle jostakin asiasta, vaan swappailu oli enemmän omien tunteideni ja ajatusteni käsittelyä ja työstöä. Eräänlaista terapiaa siis. Decoistani ja deco-osallistumisistani tuli eeppisempiä, monikerroksisempia, monitahoisempia, isompia, laajempia.. Ja ulokkeellisempia.

2009-2010 swappailutyylini ei ehkä enää muuttunut niin voimakkaasti, mitä aikasemmin. Materiaalien käyttö ehkä hiukan monipuolistui.

Ja nyt se on loppu..