Nuutunut kokki ja muita kummastuksia

Stipendiaattipäivälliset, eli ne edellisissä viesteissä puhumani avaruus-teemalliset päivälliset ovat nyt onnellisesti takanapäin. Kokonaissaldona olen ihan tyytyväinen iltaan ja ruokien onnistumiseen, kaikkia raaka-aineita riitti (oli jopa liikaakin!)ja ruoka maistui. Mitäpä muuta emäntä voikaan toivoa :) Täydellisempää raporttia illan kulusta saanen tähän blogiin kirjoiteltua sunnuntaina, huominen kun vielä juhlitaan Osakunnassa 102. vuosijuhlia. Tällä kertaa pääsen itsekin juhlimaan muuallakin kuin kyökin puolella. Näistä vuosijuhlistakin luultavasti kertoilen enemmän myöhemmin.

Näin Osakunnan vuosijuhlien alla olen vasta tajunnut sen, kuinka arvostettu tämä emännän virkani Osakunnassa itse asiassa onkaan. Se on todella hämmentävää! Onhan ruoka tottakai tärkeä osa Osakuntamme juhlakulttuuria, mutta ei se silti mielestäni NIIN suuri asia ole.

Osakunnassani on yksi vallan ihastuttava perinne, tapa kiittää juhlien emäntiä ruuasta (ja isäntiä juomasta). Kun juhlissa ruoka on syöty, alkaa juhlakansa laulamaan "emännät på bordet, vi vill ha emännät på bordet..", juhlien miesväki marssii keittiöön, kaappaa emännät syliin, kantaa juhlasaliin ja nostaa heidät pöydälle. Tämän jälkeen joka ikinen mies laskeutuu polvilleen pöydän eteen ja laulaa emännille yhdessä jonkin laulun. Tänä iltana saimme kuulla komean miehisen sovituksen kappaleesta Nuoruustango. Voiko tätä suurempaa kiitosta ja arvostuksenosoitusta kukaan saada??? :) Tämän jälkeen jokainen mies vielä halaa jokaista emäntää ja kiittää vielä ihan kasvotusten. (Naiset tekevät tottakai saman juhlien isännille - paitsi sitä kantamista.)

En halua olla itsekeskeinen paskiainen, mutta tuollainen huomiointi tuntuu oikeasti todella hyvältä. Varsinkin siinä vaiheessa, kun olet edelliset 10h laittanut ruokaa ja kironnut sitä, kuinka taas jää hyvät pöytäjuhlat välistä tämän pirun viran takia. Pahimmassa tapauksessa on vielä onnistunut polttamaan jotain pohjaan tai maailma muuten vaan tuntuu tiputtelevan lekoja niskaan. Kaiken tuon jälkeen, kun joku tulee sanomaan sinulle KIITOS, laulamaan laulun ja halaamaan, ei ole liikutus kaukana, varsinkaan kun on jo niin väsynyt kaikesta aherruksesta. Minä tunnen itseni tällä hetkellä tärkeäksi ja se on sellainen hyvä, väsynyt mutta kiitollisen onnellinen tunne.

Kiitos, että sain laittaa jällee ruokaa ja kiitos, että te arvostitte jälleen työpanostani.

NUORUUSTANGO
(Anu Kaipainen)

Lämpöni lempeni annan
kaunis on nuoruutein
Näät suven ruusut kannan
itseni yksin tein

Ei ole muuta antaa
kuin tämä nuoruutein
Sulle sen tahdon kantaa
en ota itsellein

Muuta en koskaan tahdo
kuin sinun olla vaan
Elämä ympärilläin
kaikkoaa kokonaan

Huominen päivä ei meitä
vaaranna varjollaan
kun sinun saan vain olla
täysin ja kokonaan