Hienoissa ja kimaltelevissa ja täydellisissä unelmissani suunnitelmissani oli kutoa kaikille perheenjäsenilleni ja eräälle ystävälleni jotakin, lapasia, sukkia, huiveja, pipoja ja muita sen sellaisia. Edellisessä postauksessa esittelemäni mohairhuivi (ja tentit) söivät kuitenkin kaiken aikani, ja havahduin viikkoa ennen jouluaattoa, että minulla ei ole toivoakaan saada lahjaideoitani valmiiksi ennen h-hetkeä. Lapaset sentään sain hanskattomalle ystävälleni, esittelen ne ohjeineen joskus hamassa tulevaisuudessa, kunhan vain saan jollakin valokuvauskoneella otettua kuvan niistä. Äidilleni ehdin paniikissa kutomaan pompulapannunalusen.
Lanka: Novita Huopanen, turkoosi
Menekki: 100g
Ohje: Drops Design
Tyydyin lopulta hätäkompromissiratkaisuun ja annoin perheenjäsenilleni (myös äidille) "lahjakortit", joissa lupaan tulevan vuoden aikana kutoa heille jotakin pientä, mitä nyt sitten tarvitsevatkaan. Mallin ja langan he saavat päättää itse. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla: ainakin antamani lahja on sitten takuulla sopiva ja saan lisäaikaa lahjojen tekoon. Yhdet lapaset ja villasukat minulta onkin jo tilattu, pääsenevät projektilistallani kärkipäähän.
Luojan kiitos veljen tyttöystävä palaa maisemiin vasta vuoden vaihtuessa, joten hänelle pikataiteilin virkaten aaton jälkeen villasaippuan. Enpä oikeasti todellakaan tiedä, toimiiko moinen hökötys tosielämässä, mutta kun tuota huopasta kerran oli ja netissä olen harrastanut törmäilyä vastaavanlaisiin toteutuksiin, niin ajattelin laittaa tyttörukan koekaniiniksi. Mitä, minäkö muka ilkeä?
Lanka: Novita Huopanen
Menekki: muutama hassu metri
Ohje: omasta päästä vapaasti soveltaen
Tulipa tässä näin tapaninpäivän kunniaksi muotoiltua blogin ulkoasuakin uusiksi. Tapanintanssit - pyh, sanon minä. Naama kiinni läppärin ruudussa istuttiin tämäkin ilta. Ja taas nukkumaanmenokin venyi näin myöhäksi, koskahan oikein opin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti